Metsästyskoirat syytä suojata hirviekinokokkiloisilta
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kehottaa suojaamaan metsästyskoirat hirviekinokokkitartunnalta.
Loisen leviämistä voi estää, kun metsästyskoirille annetaan ennen ja jälkeen hirvenmetsästyskautta loislääkitys eikä niille syötetä hirven sisäelimiä kuten keuhkoja tai maksaa.
Ekinokokkiloiset voivat aiheuttaa ihmiselle vaikeasti hoidettavan sairauden.
Ihmistartunnat ovat kuitenkin harvinaisia.
Ihmisille suurimman käytännön tartuntariskin aiheuttaa koira, jolla on ekinokokkitartunta.
Etenkin metsästyskoirat ovat vaarassa saada loisen.
”Heisimato ei yleensä vaivaa koiraa, mutta koiran ulosteissa ympäristöön tai koiran turkkiin joutuvat munat voivat tarttua ihmiseen.
Tartunta tapahtuu suun kautta esimerkiksi käsien välityksellä.
Tartunnan saaneelle ihmiselle muodostuu nesteentäyteisiä toukkarakkuloita sisäelimiin, yleensä keuhkoihin.
Rakkula saattaa kasvaa vuosien ajan ja voi olla lopulta tilavuudeltaan useita litroja”, sanoo Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikön johtaja, professori Antti Oksanen.
Suojaa koirasi ekinokokkiloiselta
Koirien tartuntoja voidaan ehkäistä, kun niille ei syötetä raakaa hirvieläinten keuhkoa tai maksaa.
Jos sisäelimiä halutaan antaa koiralle, ne tulee kypsentää hyvin.
Heisimatoihin tehoava loislääkitys on syytä antaa ennen metsästyskautta ja sen jälkeen.
Lääkityksen tarkoituksena on, että koira ei vie loista metsään eikä tuo sitä mukanaan.
Heisimatoihin tehoavia koirien loislääkkeitä saa apteekeista ilman lääkemääräystä.
Näytteitä ekinokokkitutkimuksiin
Loisrakkulat voivat näkyä hirven keuhkojen pinnalla tai ne voivat olla piilossa syvemmällä keuhkoissa.
Epäilyttäviä rakkuloita tai pesäkkeitä sisältävät hirven keuhkot tulisi lähettää mieluiten kokonaisina tutkittavaksi Eviran tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikköön Ouluun.
Lähetysohjeet
Hirviekinokokki, Echinococcus canadensis, on koiraeläinten (susi, koira) heisimato, jonka toukkarakkulat elävät hirvieläimissä (hirvi. poro, metsäpeura).
Susi on loisen pääisäntä ja hirvieläimet väli-isäntiä.
Susi saa loistartunnan syödessään väli-isännän elimissä olevan toukkarakkulan.
Toukista muodostuu suden suoleen pienikokoisia heisimatoja.
Ne tuottavat munia, jotka leviävät ulosteiden mukana ympäristöön.
Väli-isäntäeläin saa loistartunnan niellessään munia ravintokasvien tai veden mukana.
