Kävimme 8 kk ikäisen ranskanbulldoggimme kanssa eläinlääkäri Sinikan vastaanotolla kontrollikäynnillä ja kyselimme samalla neuvoa hännänseudun punaisuuteen ja kutiamiseen.

Kerroimme koiramme hännän tyven olevan melko tiukka ja laskeutuvan juuri pyllyreiän eteen.

Tiukkuuden vuoksi kakkaa tarttui aina häntään ja karvoihin.
Vaikka hännän seutua kuinka pestiin ja puhdistettiin, niin siltikin sinne tuntui joka kerta jäävän jotain töhnää.
Hautuessaan lika aiheutti hännän alueelle kutinaa, tulehdusta ja kipua.
Koiramme hankasi jatkuvasti pyllyään mattoihin, koska sitä tuntui kutittavan kovasti.
Jatkuva hankaaminen taas aiheutti sen, että pyllyn seutu oli lähes karvaton ja punoitti kovasti.

Sinikka kertoi ongelman olevan harmillinen ja että hännän ympärille tulee jatkuva paha tulehdustila, jos asialle ei tehtäisi mitään.
Tämä taas toisi mukanaan liudan muita ongelmia.
Hän ehdotti, että tehtäisiin hännän typistysoperaatio, jossa poistettaisiin ylimääräinen hännän osa.

Ranskanbulldoggilla on luonnostaan töpö ja lyhyt häntä, joten isoa operaatiota ei onneksi tarvitsisi tehdä.
Asiaa pohdittiin kotona ja päädyttiin häntäoperaatioon.

Leikkaus sujui hyvin.
Kipuja oli leikkauksen jälkeen muutamana yönä, mutta kun lääkettä saatiin lisää, niin sen jälkeen kivut olivat poissa.
Haava-aluetta huuhdeltiin kotona vedellä aina kakkaamisen jälkeen, mutta muutoin sitä ei juuri tarvinnut hoitaa tai peitellä mitenkään.
Kauluria emme tarvinneet käyttää, koska koira ei yltänyt nuolemaan haava-aluettaan.
Vajaan pari viikkoa oli tikit ja jouduimme lenkkeilemään hihnassa, etteivät tikit pääsisi repeämään.

Nyt reilu kuukausi leikkauksen jälkeen koiramme voi oikein mainiosti.
Emme ole huomanneet, että hännän puuttuminen olisi sitä mitenkään vaivannut, päinvastoin.
Kakkaaminen onnistuu, eikä joka kertaista pyyhkimis-ja huuhtelurumbaa tarvitse enää tehdä.
Pyllyn hankaaminen mattoa vasten on jäänyt kokonaan pois, joten kivut ja kutina lienevät myös historiaa.
Pylly on vielä melko karvaton, mutta uusi karva kasvaa vauhdilla.
Aiempi hännän heilutus on nyt muuttunut pyllyn vispaamiseksi.
Koiramme on silmin nähden iloinen ja onnellinen, vaikkei häntää ole.

Kiitos Sinikalle ja koko KEK väelle!