16 joulu Pitkiä ohuita matoja keuhkoissa
Jatta oli alkanut yskimään alkusyksystä aluksi vähän ja lopulta niin paljon, ettei metsästyshommista oikein meinannut tulla mitään.
Oli annettu jo nenäpunkkilääkkeet ja tavan loishäätölääkitykset, mutta yskä senkun jatkui ja vaan paheni.
Kun kotikonstit ei auttanut, päädyttiin tekemään perusteelliset hengitysteiden tutkimukset KEK:ssa.
Otimme röntgenkuvat hengitysteistä ja kyllähän siellä keuhkoissa jnkv tiivistymää löytyikin, mutta mikähän sen aiheuttaisi?
Lähdettiin tähystämään hengitystiet ja tälläistä limaahan sieltä keuhkoputkien pinnalta löytyi.
Limaeritteestä tehtiin bakteeriviljely, jonka resistenssimäärityksen perusteella laitettiin Jatta lääkekuurille.
Lääkekuuri jnkv helpottikin, mutta yskä alkoi pian uudestaan ja vaan pahempana.
Sytologisessa näytteessä todettiin myös eosinofiilisiä soluja, mutta vieläkään ei ilmennyt varmuutta siitä, miksi nuo mokomat solut olivat sinne keuhkoputkiin asettuneet.
Noin kuukauden päästä Jatta tuli klinikalle uudestaan ja tehtiin uusintatähystys.
Kun edettiin syvemmälle tähystyksessä, niin kukas sieltä tulikaan vastaan?
Itse keuhkomato, pitkä ja laiha sellainen.
Sitten alkoikin kakanmetsästys, tai pikemminkin madonmunien metsästys useista laboratorioon lähetetyistä ulostenäytteistä, mutta eipä niitä matoja eikä madonmunia niistä ulostenäytteistä löytynyt.
Ulkonäkönsä perusteella kyseinen mato luikero on Eucoleus aerophilus, lankamainen Trichuroidea heimoon kuuluva keuhkomato.
Jatalle määrättiin reseptilääkitys, joka kirjallisuuden mukaan tuon matosen lähettelee kuolon unille.
Ja tepsihän se lääkitys.
Jatta lopetti yskimisen noin viikko ensimmäisestä uudesta lääkityksestä ja nyt on oireet pysyneet poissa.
Näidenkin loismatojen elinkierto on hyvinkin monimutkainen ja esimerkiksi aikuisten matojen esiintyminen keuhkoputkien pinnalla tai madonmunien erittyminen ulosteeseen on syklistä ja siksi voi olla tarpeen tehdä useampi tutkimus samastakin potilaasta, vaikka ensimmäisellä kerralla ei sitä oireilun aiheuttajaa löytyisikään.
Madon elinkierto:
Koira saa madonmunia ympäristöstä ruuansulatuskanavaansa suoraan maastosta tai esimerkiksi syötyään kastematoja. Koiran suolistossa munan sisältä kuoriutuu toukka joka tunkeutuu ohutsuolen limakalvon läpi ja vaeltaa verenkierron mukana keuhkoihin. Keuhkoissa toukka pyrkii ilmatiehyitä pitkin ylemmäs ja kehittyy seuraaviin toukkavaiheisiin ja lopulta aikuiseksi madoksi. Aikuiset madot elävät keuhkoputkien limakalvoilla. Tässä elinkierron vaiheessa aikuiset madot voi olla havaittavissa hengitysteiden tähystyksessäkin. Naaraan munimat munat siirtyvät yskösten mukana nieluun ja sieltä ruuansulatuskanavaan ja erittyvät ulosteessa ympäristöön. Eucoleus aerophiluksen esiintyvyys vaihtelee alueittain, mutta tiedetään että tiheä kettukanta suosii loisen esiintymistä. Ihmisilläkin on kuvattu yksittäisiä tartuntoja.
Tässäpä taas yksi syy, miksi koirien ulosteet tulisi korjata tienvarsilta, jotta loistartunnat ei pääsisi leviämään koirapopulaatiossa.
Videolla Eucoleus aerophilus mato heiluttelee piiskamaista häntäänsä iloisesti vilkutellen.
