Kessu: Koira joka sai lopulta taas pökitysluvan

Kessulle tuli vakava sylkirauhastulehdus, joka vaatii varsin usein sinnikkyyttä hoidon onnistumiseksi sekä omistajalta, että koiralta.

Lääkitystä jouduttiin jatkamaan niin kauan, että tulehdusarvo CRP veressä laski normaalitasolle ja sylkirauhasen koko sekä malli palasi normaaliksi.

Kuurin aikana itsensä liiallista rasittamista tulee välttää.

Siis minä olen Kessu, haukkuva mopsi.
Meitä ei ole montaa.

Minä olen erikoistunut haukkumaan vähintäänkin kaikki Hornetit, Jäätelöautot ja tietenkin myös Roskisautot.
Tämän homman minä osaan.
Osaan minä muutakin, ymmärrän hyvin suomen kieltä ja olen kova pökittelemään.

Kesken kaiken minulle tuli sylkirauhastulehdus ja naamani oikea puolisko turposi rajusti.
Olin oikein kipiä.

Onneksi pääsin hyvään hoitoon, jossa minulle määrättiin pitkä ja tehokas antibioottikuuri.

Mutta minä sain Sarpaselta myös pökityskiellon, mieti vähän; PÖKITYSKIELLON !

Yritin tietysti huomaamatta varastaa kaikki mahdolliset tyynyt lääkekuurin aikana, mutta aina äiti huomasi ja vei ne piiloon.

Ei oikein olisi huvittanut käydä aina uudestaan ja uudestaan kontrollikäynneillä, saati sitten ne verikoepiikit!

Nielin sitten lääkkeitä kaikkiaan lähes 2,5 kuukautta, ennen kuin paranin sairaudesta.

Oli se ilon päivä kun lääkäri tuli onnittelemaan paranemisen johdosta ja myönti vihdoinkin taas pökitysluvan ja tietenkin kirjallisena, YES !

On mukavaa olla taas terve ja elämä on mallillaan.