Rotujen ääriominaisuuksien sairas jalostus on loputtava
Muuten menetämme varsin pian monta hienoa rotua kokonaan.
Hyvin monien rotujen erilaiset ominaisuudet ovat viime vuosikymmenien aikana jalostuneet sairauksiksi, kun rodullisen kauneuskäsityksen mukaisesti siitokseen on käytetty vain ääriominaisuudet omaavia yksilöitä.
Tällaisiä sairauteen asti äärimmäisiä ja/tai sairautta aiheuttavia rotuominaisuuksia on esimerkiksi liian lyhyt tai pitkä kuono (ahtaat hengitystiet tai silmien ja alaleuan kehitys puutteellinen tai jopa puuttuu), liian suorat tai käyrät etu- tai takajalat (kyynär-, olka-, ranne-, polvi-, lonkka-ja kinnernivel sairauksia), liiallinen ihon tai karvan määrä (ihotulehduksia, hautumia, korvakäytävien tukkeutumista ja tulehduksia, puhumattakaan lämmönsäätelyongelmista) jne…
Toki myös äärimmäisen suuri tai pieni eläimen tai sen jonkin ruumiinosan koko ja jonkin ruumiinosan äärimuotoon jalostus tuo omat ongelmansa.
Rotujen ääriominaisuudet ovat terveestä poikkeavia geenimuutoksia eli ns. normaalista on jalostusvalinnoilla valittu sairaat ominaisuudet jalostukseen.
Eläinsukupolvet menevät hämmästyttävän nopeasti (vrt. 1-vuotias on usein jo sukukypsä) ja siksi nuo ääriominaisuudet pääsevät kehittymään/taantumaan huomaamattoman äkkiä, vaikka monet ominaisuudet ovat polygeenisesti periytyviä eli eivät yhden geenin virheen mukaan määritettävissä.
Matadorijalostus, linjasiitokset ja etenkin ulkomuodon ja valionarvojen ihannointi vie myös liioittelemattomien rotujen geenipohjaa aina vain pienemmäksi ja pienemmäksi, jolloin perinnölliset sairaudet ja autoimmuunisairaudet lisääntyvät.
Tähän sairaiden ominaisuuksien jalostukseen vaikuttamiseen ovat avainasemassa ainakin;
* Rotujärjestöjen ylläpitämät FCI:n rotumääritelmät ja jalostustavoiteohjelmat (JTO)
* Kultakin rodulta vaadittavat terveystutkimukset (PEVISA ym.)
* Näyttelytuomarit jotka ohjaavat kauneuskäsitystä
* Kasvattajat ja kaikki jotka pentuja teettävät
* He jotka pennun ostavat, tekevät ostovalinnoillaan kaupan mahdolliseksi
* Eläinlääkärit, jotka näkevät päivittäisessä työssään jalostuksen vaikutukset eläinten terveyteen
* Juuri pöydällä oleva eläinsuojelulaki
Jos olet hankkimassa uutta koiraa/kissaa perheeseen tai miettimässä minkä tyyppisellä yhdistelmällä voisi saada mahdollisimman terveitä yksilöitä aikaiseksi, kysy ihmeessä myös eläinlääkärisi neuvoa ja mielipidettä jalostusnäkökulman suhteen
Me eläinten terveyden- ja sairaanhoidon ammattilaiset kannamme mielellämme työksemme kortemme kekoon eläinten terveyden ja hyvinvoinnin puolesta 🐾💕
Sinikka Sarpanen, ell
Kuopion Eläinlääkärikeskus, kek.fi
Juha Jures
Älä hanki lemmikkiä pelkän ulkonäön perusteella
”Ääripiirteitä korostava ulkonäköjalostus on tullut tiensä päähän”, sanoo Eläinlääkäriliitto.
Lemmikkikoiran ja -kissan tarkoitus on olla pitkäikäinen ja toimintakykyinen kaveri. Kaikkien koiran ja kissan omistajien, lemmikin ottamista harkitsevien, kasvattajien ja ulkomuototuomarien on keskityttävä entistä enemmän lemmikkien terveyden ja hyvinvoinnin vaalimiseen ulkonäön sijaan.
Mainonnan ja markkinoinnin ammattilaisia pyydetään olemaan käyttämättä lyhytkuonoisten tai muutoin epäsuhtaisten lemmikkien kuvia mainonnassa.
Monen koira- ja kissarodun terveys on menetetty ulkonäön ääripiirteisiin keskittyneen jalostuksen vuoksi. Eläimen hyvinvoinnille haitallisia ulkonäköpiirteitä ovat esimerkiksi lyhyt tai olematon kuono, lyhyet jalat, runsaat ihopoimut ja epäsuhtainen rakenne lyhyine jalkoineen ja pitkine selkineen. Rotujen terveyden parantaminen etenee hitaasti, koska ulkonäkö ja näyttelymenestys edelleen määrittävät jalostusvalintoja.
Tutkimusten mukaan vain 10 prosenttia lyhytkuonoisista eli brakykefaalisista koirista pystyy hengittämään normaalisti. Hengitystieongelmien lisäksi ulkonäköjalostus on aiheuttanut lemmikeille muun muassa kivuliaita luusto-, korva-, silmä- ja ihosairauksia. Terveystutkimuksia pitää käyttää yhä enemmän työkaluina lemmikkien terveyden ja hyvinvoinnin parantamisessa. Mikäli terveitä yksilöitä ei roduista löydy, on syytä miettiä ennakkoluulottomasti roturisteytysten mahdollisuutta.
Lyhytkuonoisten koirien ja kissojen terveysongelmista on puhuttu paljon, mutta näiden rotujen suosio jatkaa kasvuaan meillä ja maailmalla. Suomen Eläinlääkäriliitto pyytää lemmikin hankkimista suunnittelevia perehtymään tarkasti harkitsemansa rodun terveystilanteeseen ja keskustelemaan asiasta eläinlääkärin kanssa.
Eläinlääkäriliitto vetoaa mainonnan, markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisiin, jotta lyhytkuonoisten tai muutoin epäsuhtaisten koirien ja kissojen kuvia ei käytettäisi mainonnassa. Kuvien käyttö lisää kyseisten rotujen suosiota. Myös kuluttajat tekevät palveluksen eläimille, jos eivät osta sairaiksi jalostettujen lemmikkien kuvilla markkinoituja tuotteita.
Vapaaehtoisten toimien lisäksi tarvitaan lainsäädäntöä, jonka nojalla voidaan puuttua eläinten terveydestä ja hyvinvoinnista piittaamattomien toimijoiden eläinjalostukseen.
Eläinlääkäriliitto on mukana valmistelemassa ohjeita sekä jalostuskäyttöä varten tehtäviin terveystutkimuksiin että jalostuksen valvontaan.
www.sell.fi
Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan kannanotto 20.2.2018
Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan mielestä äärimmäisiä ulkonäköpiirteitä korostava eläinjalostus on ennen kaikkea eläinten hyvinvointia heikentävä yhteiskunnallinen epäkohta, johon on pikimmiten puututtava.
Jalostusta on ollut mahdollista ohjata jossain määrin jo nykyisen lainsäädännön avulla, mutta tätä mahdollisuutta ei ole hyödynnetty riittävästi.
Uuden eläinten hyvinvointilain luonnoksen kirjaukset tarjoaisivat puuttumiseen aiempaa paremman mahdollisuuden.
Jalostuksen ongelmakohtiin, kuten vähäiseen perinnölliseen vaihteluun, liian lyhyisiin kuonoihin ja ahtaisiin hengitysteihin, nivel- ja iho-ongelmiin sekä eläimen luontaista käyttäytymistä rajoittaviin rakennepiirteisiin puuttuminen vaatii kaikilta osapuolilta vakaata tahtoa ja tehokkaita keinoja.
Neuvottelukunta toivoo, että tuleva eläinten hyvinvointilaki ja asetukset lisäävät painetta paitsi laji- ja rotujärjestöjä, myös kaikkia eläimillä jälkeläisiä tuottavia kohtaan ääripiirteiden jalostuksen suitsimiseksi ja hyvinvointiongelmien ehkäisemiseksi.
Neuvottelukunta kehottaa eläinten omistajia, jalostusvalintoja tekeviä kasvattajia sekä järjestöjä asettamaan eläimen hyvinvoinnin ja terveyden aina etusijalle ulkomuotoon ja muihin rotutyypillisiin vaatimuksiin nähden.
Eläinnäyttelyiden tuomareille, eläimiä hoitaville eläinlääkäreille, eläinsuojeluviranomaisille, syyttäjille ja muille asiaan kytkeytyville tahoille neuvottelukunta toivoo rohkeutta kiinnittää huomiota eläimen hyvinvointia haittaaviin piirteisiin ja ryhtyä toimiin haitallisen jalostuksen estämiseksi.
Neuvottelukunta muistuttaa myynnin ja markkinoinnin ammattilaisia, ettei rakenteellisesti sairaita ja äärimmäisiä piirteitä omaavan eläimen, kuten kovin lyhytkuonoisen eläimen käyttäminen mainonnassa edistä eläinten hyvinvointia ja jalostuksen kääntymistä kohti terveempää tavoitetta.
Osaava ammattilainen tuntee vastuunsa eläinten hyvinvoinnista eikä ratsasta sympatiaa herättävillä kuvilla sairaalloisten ulkonäköpiirteiden takia kärsivistä eläimistä.
Sairaaksi jalostettujen eläinten ja rotujen käyttö näkyvästi mainonnassa ja markkinoinnissa ei ole asiallista eikä suositeltavaa.
Neuvottelukunta on myös huolissaan siitä, etteivät eläinten omistajat ja kasvattajat aina tunnista sairaita eläimiään sairaiksi, kuten vastikään julkaistussaenglanninbulldogien terveyskartoituksessahavaittiin.
Muutoksia tarvitaan siis monella eri tasolla jalostustoiminnan ohjaamiseksi uusille urille.
Neuvottelukunnan mielestä uuden eläinten hyvinvointilain myötä on nostettava jalostuksen ohella vahvasti esiin muutkin sellaiset lainkohdat, jotka ovat nykyisessä laissa jääneet ns. kuolleiksi kirjaimiksi.
Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan puolesta
Helsingissä 20.2.2018
Mika Leppinen, puheenjohtaja
Laura Hänninen, varapuheenjohtaja
Tämä on Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnankannanotto.
Eläinten hyvinvointikeskus toimii eläinten hyvinvoinnin neuvottelukuntien sihteerinä ja julkaisee niiden kannanotot blogissaan.
Lähde: Eläintieto.fi/ Tiina Kauppinen
